Tietokone röyhtäisi.

Huoh. Jospa joku tällainen päiväkirjahomma saisi pääni selvemmäksi. En tosin todennäköisesti ole erityisen aktiivinen tämän suhteen, mutta kaikkea pitää aina kokeilla, vai mitä?Asia, mikä nyt vaivaa minua aivan erityisesti, on tämä: enkö oikeasti osaa olla onnellinen itseni kanssa, vaan minulla pitää aina olla joku henkilö esikuvana tai hellien tunteiden kohteena? Olen pienestä asti halunnut olla itsellinen ja vapaa nainen, joka ei kaipaa yhtään ketään. Se on edelleenkin tavoitteeni, mutta enpä taida siihen näillä näkymin päästä. Ehkä tämä on vain tätä nuoren ihmisen itsensä etsimistä, hapuillen tartun roolimalleihin ja yritän olla kuten he. Mutta minä haluan olla minä. Ristiriitaista, eh? "Minä, missä sinä olet?"